Kirjotin tänne tänään jo. En kuitenkaan voi pitää näit asioi enempää sisällä ja ei oikeestaan oo ketään jota viittisin vaivata näillä. Ei teiänkään kannata lukee tätä, kunhan puran hiukan ajatuksii pois.
En tunnu kestävän pienintäkään pettymystä. En päässy sille riparille jolle halusin isoseks ja romahdin sit bussis itkee. Okei siihen oli patoutunu muitaki tuntei mut toi oli se joka mut sai romahtamaan lopullisesti. Mä en vaan jaksanu enää, en oo koskaan tarpeeksi hyvä. En mihinkään, en kenellekkään. Miten mä oikeesti jaksan ees olla tääl ni sitä en tiiä. Nyt alkaa koeviikko ja mä en jaksa yksinkertasest keskittyy mihinkään enempää ku kaks lausetta. Oonki siis lähinnä maannu sängyllä ja miettiny. En mä kyl oikeestaan oo ees miettiny kauheesti. Sillon ku sain tietää noist isoshommista olin ensin vihanen, sit pettyny ja lopult hiuka surullinenki. En ollu vihanen kenellekkään muulle ku itelleni enkä pettyny mihinkään muuhun ku itteeni ja siihen et en kelpaa. Se vaan purkaantu muihin.. Anteeks siitä.
Olisin halunnu puhuu sillon Veralle, mut se oli Turussa eikä ehtiny ja en oikeen viittiny pilata sitä hauskan pitoo. Soitin sit Sammylle joka jotenki ihmeellisest sai mun hysteerisen itkun vaihtuu nauruun. Toki joo on mulla edelleen ihan hirvee olo ja en varmaa selvii täst kauheen nopeest ohi, mut se autto hetken. Sen kaikista pahimman vaiheen yli ja oon siitä tosi kiitollinen.
En oo tänään ees puhunu kauheesti kenellekkään mistään. Pelkäsin et sanon pahasti ja sanoinki heti ku aloin puhumaan jotain. Haluisin nyt puhua jollekki, mut en uskalla alottaa keskusteluu ku pelkään et mut torjutaan heti ja et mua ei ymmärretä. Ei kukaan tätä oikeesti ymmärrä.. Haluisin vaan itkee ja nukkuu ja unohtaa kaiken tän. Haluun päästä eroon täst olosta.
Mulla on ikävä mun rakkaimpia, mä en jaksa oottaa perjantaihin et nään ees osan.. Tä on ollu rankoin viikko aikoihin ja en tiiä miten selviin perjantaihin asti, mut pakko ku haluun nähä ne..
Mä oon täällä niin yksin. En haluis et kukaan muu joutuis kestää mua tässä kunnossa, mut mä en pärjää yksin. Haluisin vaa et joku tulis tänne halais tiukasti ja olis vaan. Antais mun itkeä. En uskalla olla yksin.. Älkää koskaan jättäkö mua yksin, kiltit..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti