Mä lupasin eilen Veralle yrittää lopettaa viiltelyn, toivon etten joudu taas tuottamaan sille pettymystä.. Lupasin myös olla aina sen kanssa ja sen lupauksen aion pitää. Eilen illalla se ja Mia ja Nea tuli juttelemaan mulle. Onneks. Siin kohtaa ku Vera laitto viestii olin ihan hirvees kunnos ja aloin sit itkee.. en sais olla näin herkkä..
Sain just tietää et pappa on sairaalassa, mut kai se selvii.. selviihän?? jos menetän sen voitte sanoo mulle heipat. Mul ei oo kukaan läheinen kuollu. Enkä todellakaan nyt kestäis sitä menetyst. Oon ihan rikki.. En ees tajuu mikä mua vaivaa, en mä ees tunne mitään. Niin tyhjä olo.
Mul pyörii mieles kaikki mitä on tapahtunu puolentoist vuoden aikana ja haluun jotkin niist ajoist takas.. Muistan ihan liian yksityiskohtasesti kaiken. Muistan tunteet ja mitä ihmiset puhu, millanen keli oli, mitä tapahtu. Voisinpa vaan unohtaa ees osan siitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti