Eilen menin lupaamaan et en oksenna ja et en enää viillä. Ensimmäist noist en oo tehny vaiks on ollukki semmone olo mut toiseen sorruin heti tänää.. anteeks.. enkä nyt pyydä anteeks teiltä vaiks ootteki ehkä pettyineit ym vaa pyydän anteeks iteltäni ku en pystyny lopettaa. Akvaariolla alko ahistaa ja tottakai kaivoin terän esii.. pitäis kai heittää roskii koko terä mut en mä ite osaa luopuu siit, tartten jonku toisen tekemään sen mun puolesta.. en kykene ees siihen ite. Luulin et ne haavat oli jo umpeutunu mut siin ku istuttii porukal alko taas tulee verta.. Selitin kaikille et vanhat haavat aukes (olihan ne tunnin vanhoja ni en suoraa valehdellukkaa?) ku en mä uskaltanu myöntää ees itelleni et sorruin..
Akvaariol kaverii ahisti hirveesti ja yritin siin jotenki saada sen rauhottuu, mut en mä osannu, en pystyny. Aloin taas näkee siin harhoi ja oli pakko lähtee. anteeks..
Eilen kävin pitkän sisäisen taistelun itteni kanssa. En pystyny olemaan ees tunneilla kunnolla, mut yritin. Eilen mun edellispäivän haavat aukes musan tunnil ja siin oli kiva selitellä opelle et miks piti päästä vessaa.. pitäis lopettaa rupienki raapimine..
Kävin eilen siel psykologilla tms. ja se oli just semmone nainen jolle en tuu puhuu. Onneks se tekee ens kerran jälkee lähettee terapiaan jollekki muulle. Kivaku se on sit jo mun seittemäs psykologi ja oon kyllästyny käymää aina sanat siat läpi..
Käytiin myös iskän kans kattoo semmonen musikaali ku Addams family ja se oli oikeesti hyvä!! Muistan vaan yhen replan suurinpiirtein mut siinä on pointti "elämä on nuorallatanssia ja nuoran päässä odottaa aina arkku".
Oon tänää läskipossuillu ihan liikaa.. Oon syöny koulussa puuroa ja leivän ja sitte akvaariolla suklaakakkua ja patongin palan ja sit viel heses ihan vitusti liikaa. On nii huono olo fyysisest ja henkisest.
Ootte varmaa kyllästyny kuulemaan tän mut mä oon päivä päivält kyllästyneempi tähän paskaan elämään. Haluun jo pois!! Mikä mua estää?? en tiiä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti