keskiviikko 9. lokakuuta 2013

almost crazy

juu kirjotan tänne nykyää joka välis mut pakko päästä purkaa tunteit ennen ku se on myöhäst. En viitti ees vaivata ketään täl.. kirjotan nyt kaiken milt must tuntuu joten en takaa laadukast tekstii, enkä lupaa olla loukkaamat ketää, kertokaa jos loukkaannutte.

aamu ei siis ollu mikään mailman paras, niinku tiiätte. Mul oli ihan hirvee ahdistus päällä jo aamusta ja eipä mulla tietenkää ollu lääkkeitä enää jäljellä koulurepussa ja olin lieväs paniikid jo ku pääsin polille.

Istuin siel odotustilas ja katoin niit muit nuorii siel ja en mä oo omast mielestäni niin pahas kunnossa ku ne oli.. mä oon vaa ollu hiuka alamais ja nähny harhoi jne. mut eihän siin oo mitään outoo?? no sitten ku se lääkäri otti mut ja äidin vastaan ni aloin rauhottuu. Se kerto mulle mikä mulla tutkimusyen mukaan on. vaikea masennus, paniikkihäiriö ja sit se eritteli viel itsetuhoisuuden vakavaks. Mun lääke annokset moninkertaistettiin ja alotan lomab jälkeen uuden lääkkeen jonka pitäis jotenli vaikuttaa ton tän hetkisen haiytavaikutukdena tulevaan lisääntybeeseen itsetuhoisuuteen. en kyl tajuu miten lääkkeil voi vaikuttaa mun haluun kuolla... Lääkäri ehdotti mulle myös osasto jaksoo loman jälkee ja olib siit ilone, mut kattoo nyt sit et meenkö. Ite tykkäsin olla osastolla ja haluisin kyl takasi et ei siinä mitään. Sit mul alkaa jossain kohtaa terapia tms ja lääkäti kattoo viel lääkityksii.. VITTU KU EN HALUU SYÖDÄ NIITÄ!!!!! tänäänki jätin aamulääkkeen ottamat.

osastolta ku selvisin koululle takadin olin ihan puhki. en jaksanu kouluu hetkeekää ja sen kyl huomas oppitunneil. Hissan ope ärähti mulle et eiks sua merja kiinnosta, kyl mua kiinnostaa mut wi oo voimii keskittyy. Lähin sit luokast itkuu pidätellen pois.. Kotimatka treeltä saloon oli täyttä tuskaa ja olin ihan rikki. Vitutti tieto siit et joudun partioon mis mun pitäis jaksaa esittää ilost. pystyinki, kunnes siely oli jo kaikki lähtrny. Kesken sen mun harjotusten näin taas sen ahdistuneen tytön ja mul alko pyörii ajatukdrt siit mitwn pääsisin pois.

Tiiän ettwn kestä kauaa enää. Oon ihan puhki. asiat joist ennen koin tulevani iloseks tuo mulle iloa aina vaan vähemmän.. en tiiä mikä mus on vikana. en kelpaa kenellekkään tälläsenä, ei mua tarvita. kaikilla on joku muu. oon turha.

Katoin tänään taas peilistä itteeni ja tajusin ey oon lihonu. Oon niin pettyny itteeni!! Oon paska kaikessa mitä teen, jopa syömisen pois jättänisessä. tänääbki syöny suklaata ja hampparin. Joku sano mulle tänään vitsillä et eihän sun perse mahu tohon penkkii ja mä oon siit lähin vihannu itteeni entist enemmän. pakko alkaa laihtuu. Kaikki mujt on nii kauniita ja laihoja ja mä oon vaa tälläne ruma ylipainonen olio.

miten vitus saidin tän kaiken vihan purettuu?? oon vaa nii vihanen itellrni. Onneks oon Perttelis ni saan viiltää helpommin. kunpa baa ois voimaa vetää ranteet ayki.


2 kommenttia:

  1. mä en tiiä lohduttaakstä sua, mut mua ei oikeesti kiinnosta vaikka painaisit 250 kiloo. oot sisältä niin kaunis ja kultanen että en voi muuta ku rakastaa sua ♥ ja pliis ota ne lääkkeet, mäki joudun syömään niitä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en haluu ottaa niit ku ei niisy oo apuu.. ja suakaa ri voi olla rakastamat 💕 jaja en oo kaunis sisältkää mut kiitos..

      Poista