torstai 18. heinäkuuta 2013

how do I live without the ones I love

Mul oli eilen aivan ihana päivä ja ilta ja yö kavereitten kans. Ensin olin päiväl ihan unes ja en ois jaksanu ees sitä et jennina oli tulos meil, mut sitku se tuli piristyin. Illal sit mentiin Veeralle Veran ja Jenninan kans. Alunperin mun piti mennä sinne pelkästään, mut must oli tosi kivaa olla porukal ja pelata ja säätää kaikkee ihan omaa. Unohdin hetkeks kaiken muun ja oli jotenki rauhallinen ja onnellinen olo (vaiks en rauhallinen ulospäin ollukkaa ;D) Tein ehkä virheen ku vaihdoin t-paidan pääl joskus illal, mut yritin pitää kädet suht hyvin piilos. Kyl ne kaikki tietää millanen oon ja mitä oon tehny, mut ite häpesin niit jälkii.



Viimeyön siin ku Vera oli jo nukahtanu ja muutkin oli jo unten rajamailla, aloin ajattelee kaikkee. Katoin vieres tuhisevaa Veraa ja Jenninaa joka yritti löytää sopivan asennon ja Veeraa joka makas sängyllään niin rauhallisena. Ajattelin et mitä muuta voi ihminen pyytää ku et saa olla kaikist rakkaimpien ihmisten kans. Samal hetkel mul nousi mielee ajatus siit et enhän mä lopult saa olla niitten kans. Nään niit aina vaan harvemmin ja lopult ei enää nähä ollenkaa. En haluu et siin käy niin, mut melkein aina ku muuttaa toiseen paikkaan jää vanhat ihmiset vaan muistoihin. Mä en vaan tuu kestää sitä jos joku mulle rakas unohtaa mut ja ei haluu olla mun kans enää missään tekemisis. Kaikki mun rakkaat tulee olee mun sydämes aina ja toivoisin et se ois niin muillaki.



Miks itken taas tätä kirjottaes?? Vihaan sitä et itken kokoajan.. oon niin heikko paska ja liian herkkä. Itken jo tiettyi kappaleit kuunnelles ja siit ku nään ihmisen pitkäst aikaa. En sais olla tällänen. Viel vuos sit en itkeny ja sillon mua oli helpompi lähestyy ku ties et en puhkee kyyneliin kaikest.. Eniten itken varmaan kavereitten takii.. siit et tulee sellanen tunne ettei mua kaivata ja haluta mukaan ja siit et on ikävä ja siit miten tiiän et ei olla ikuisest yhes vaiks niin nyt luvataanki. Mut lähinnä se et itken kavereiden takii johtuu siit et rakastan niit niin paljon ja en osais elää ilman niit.



2 kommenttia:

  1. mä tiiän et tosi useesti ku joku muuttaa se yhteydenpito jää ja se pelottaa muaki.. mut lupaan ainaki yrittää parhaani ettei se jäis! ja kuitenki ei oo nii paha ku oot viikonloput tääl

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäki yritän ja oon viikonloput tääl ainaki aluks, mut sitku rupeen saamaan kaverei sielt ni se jää aina vaan vähemmäl, mut toisaalt sitä mukavampi palata takas tänne sitku tuun :)

      Poista