sunnuntai 3. marraskuuta 2013

there's nothing you can say, nothing you can do

En enää uskalla kirjottaa tähän blogiin. En haluis muuttaa tätä yksityiseks, mut tätä lukee pari semmosta joitten en olis halunnu. Vaihan yksityiseks ku ehin koneelle tai sit otan sen mun toisen blogin käyttöön ja teen siit yksityisen. Jos joku ehdottomasti haluu lukee sitä, en kyl keksi syytä et miks mut kuitenki ni kertoo mulle ja mietin sen mukaa et mitä teen.

Sen tiiän et nyt mul on mitta täynnä tähän ja kaikkeen siihen mitä täst on seurannu. Kirjottamist en vaa voi lopettaa ku se auttaa mua. Mul on mitta täyn myös itteeni, mut siitä en jaksa selittää sen enempää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti