Mun piti lopettaa kirjottaminen. En mä ees tiiä miten luulin et voisin lopettaa. Täst blogista on tullu mulle henkireikä ja joo en haluu et tietyt ihmiset lukee tätä mut mua ei vittu kiinnosta kenenkää mielipiteet, yritän vaa purkaa pahaa oloo johonki. Ei mul ees oo ketää jolle uskaltaisin puhuu. Nii moni ihminen johon oon luottanu on pettäny mun luottamuksen. En tiiä uskallanko luottaa enää kehenkään. Tai luotan mä yhteen ihmiseen mut oon liian väsyny et alottaisin ite puhuu.
Koeviikko ja menkat tappaa mut ihan täysin. Stressaan koeviikkoo ihan hirveesti mut kai mä jotenkin pärjään. Tä päivä on menny aamust asti persiillee. Koulus meni ihan ok ku sanni on ihan tosi hyvä piristää ja söin jopa kouluruokaa ahistumat kovin pahasti. Koulun jälkee tulin kotii ja luin kokeisii ja luin kokeisiin ja luin viel hiuka lisää kokeisiin. En ite jaksanu laittaa kenellekkää viestii ni voin syyttää vaa itteeni yksinäisyydest. Oisin kuitenki tarvinnu juttu seuraa..
Täl hetkellä en tunne mitään. Ansaitsen olla yksin ja tunteeton paska. Ei mus oo mitään hyvää, ei yhtään mitään. Iskä lähti työmatkalle ja oon yksin tääl kämpillä. Oon nähny harhoi enemmän ku ikinä ja kuullu äänii ja kaikkee semmosta. Nytkin tuolla on useempi hahmo keittiössä ja mun vieressä olkkarin sohvalla on poika. Ne kaikki kutsuu mua mukaansa. En ees pelkää niitä. Ehkä vaan lähen niitten mukaan, sit ne ja kaikki muut on tyytyväisiä. Mä en kyl oo satavarma et oonko ite tyytyväinen mut muut menee etusijalle.
Itken varmaan itteni tänään uneen, mut siinä ei sinänsä oo mitään uutta. Kaipaan vaan mun kavereita, en haluu olla yksin. Oon kuitenki. Ei mua kaivata mihinkään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti