sunnuntai 10. marraskuuta 2013

I'll never be the same I was before this

Isänpäivä=sukulaisia=vitusti liikaa näyttelemistä. Mä oon kuitenki onnelline et sain nähä ukin ja pelata sen kanssa ku se ei välttämät oo enää ens vuonna viettämäs isänpäivää meiän kanssa. Mut en jaksa nyt kertoo täst päiväst sen enempää.

Viimeyönä näin unta siitä miten menin joskus Jannikalle ja eveki oli siellä. Olin noita vuoden nuorempi ja menin sinne myöhemmin ku noi. Jannika ja eve oli päättäny leikkii eläimiä ja kiipeili maton tamppaus telineellä. Mäki oisin halunnu olla eläin, mut mulle sanottiin et sun on pakko olla hoitaja. Lähin samantien kotiin ja itkin kauan. Olin sillon 6-7 vuotias ja toi tuntu tosi isolta jutulta. Siinä unessa tuntu ku oisin eläny sen hetken uudestaa ja heräsin itkien. Sen jälkeen en enää nukkunu.

En kattonu kännykkää et kukaan ei nää mun olevan hereil ja alkavan puhuu mulle. Olin ihan rikki. Kaikki muistot mun lapsuudesta ja siitä miten oon ollu onnellinen vyöry mun päälle. Muistin sen miten oltiin Jannikan kanssa Särkänniemellä, puuhamaassa, ideaparkissa. Sen miten oltiin "pahiksia" ja mentiin Saleen ilman vanhempien lupaa. Muistin ihan kaiken siitä asti ku olin kolme siihen päivään jona itkin itekseni alakerrassa ku tajusin et oon menettäny sen. Mä en voi vieläkään luottaa kehenkää niin paljo ku luotin siihen joskus. Pelkään liikaa menettäväni muutkin niinku menetin sen.

Sen jälkee ku aloin rauhottuu tost Jannika jutusta, alko mun mielee vyöryy yläasteen ja tän vuoden muistot. Aloin miettii sitä miten Kiia oli joskus mun tärkein kaveri ja miten se tutustutti mut Sammyyn ja muistin meiän kuvis kerrat. Aloin muistaa erilaisii juttuja mitä oon säätäny Veeran, Janitan ja Saran kanssa koulussa. Veera on noista ainut joka edelleen jaksaa mua kaikesta huolimatta. Kiitos rakas <3 ainuut="" ajan="" alussa="" ehk="" ei="" el="" eniten.="" enk="" et="" hemm="" hetkist="" hny="" ilosena.="" ja="" jotka="" joutunu="" kaiken="" kaikki="" kanssa="" kavereista="" kem="" kest="" koskaan="" ku="" laura="" m="" mua="" muistan="" mulla="" mun="" n="" nl="" oli="" on="" onnellisena="" oo="" p="" pahimman="" rehellisest="" salolaisista="" se="" st="" t="" tulee="" turhan.="" turhan="" tutustuin="" usko="" v="" vasta="" vera="" veraan="" veran="" vietetyist="" ysin="">
Mä haluisin olla se sama minä joka olin joskus. Olin vielä läskimpi ku nykyään mut olin tyytyväine itteeni. Olin kokoajan ilone ja oikeestaa mikään ei saanu mua alakuloseks. Oon aina ollu yliempaattine mikä on kai osittain hyvä juttu. Eniten kaipaan kuitenki takasin sitä mun horjumatonta itsetuntoa ja sitä turvallisuuden ja onnellisuuden tunnetta. Mä en vaa tuu koskaa saamaan noita takasin. Toivon toki et onnistun saamaan ne takasin. En vaa löydä syytä miks ansaitsisin noi. Muutenki mut pitää täällä vaan yks ihminen. Muuten olisin kuollu jo aikoi sitten. Jos menetän sen, menetätte mut. That's the way it goes.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti