it's so simple

Joo siis toi mun eilinen postaus.. :D Lähinnä tein sen Veeran kiusaamiseks ja ajan tappamiseks, mut siis taisin luvata kunnon postauksenki (tai no  eihän nä koskaan kunnollisii oo :p) mutmut joo siis viimeviikonloppuna Vera, Sammy, Veera ja Veera tuli meille yöks ja meil oli kivaa ;) illal täs kävi Johannes ja Jesseki, mut ne lähti siin puolilt öin. Sit sunnuntain noi kaikki muut paitsi Veera tuli meille ja säädettiin kaikkee ;D pelattiin twisterii ja laulettiin karaokee jne.

Johannes ja Jesse laulo barbiegirlin niin kauniisti ;)

Maanantain alkoki sit alamäki.. Eh mähän siis olin ihan oma itteni ja sillee.. Suutuin pienimmästki ja olin ihan sekasi.. Mut sillon kestin viel itteni. Tiistai oliki sit ihan hirvee.. Koulus selvisin särkylääkkeitten avul, mut koulun jälkee jätin koulurepun iskäl ja siin meni sit lääkkeetki. Akvaariol sit vähän ennen pelivuoron alkuu se vaikutus lakkas, eikä kenelläkään ollu särkylääket et oisin saanu.. Jere jol ois ollu lähti johonki harkkoihin ku esittää jotain enkelii. Ei siin sit mitää, olin luvannu mennä pelaamaan pelivuoroon (ahdistuneena ja vittuuntuneena se oli tosi kivaa..) pelasin hetken. Lopult kipu kasvo liikaa, mut onneks Jesse löys autostaan lääket. Sit sen jälkee äiti soitti et joo hän hakee mut etuajas, vittu just ku oisin päässy pelaamaan!! Mua itketti, itketti ja ahdisti, itketti ja vitutti. Kotona ennenku muut oli ehtiny sisälle ryntäsin vessaan. Lukitsin oven ja istuin lattialla itkemässä. Löysin sielt kaapista mattoveitsen jonka joskus vein sinne.. Mul oli vaan liian huono olo.. En oo ikinä viiltäny niin syvälle, en oo ikinä voinu niin pahoin.. Meinasin vetästä ranteet auki, mut onneks noi ihanat puhu mut ympäri..

Sen jälkeen ku olin viiltäny, mul oli niin hyvä olo. En ees tajuu miks pidin niin kauan taukoo. Tunsin taas olevani elossa ja se oli jotenkin niin hieno tunne. Illal sitku juttelin taijan ja Jenninan kanssa ne sano mulle tosi kauniita ja ihanii asioit ja sai mut itkemään ilosta :)

Keskiviikko meniki sitten akvaariolla. Siel oli ihan mukavaa, mut jossain kohtaa kesken mägärii mua alko ahdistaa liikaa.. Oltiin aikasemmin päivällä itketty Veeran kanssa ja sit mua alko yht äkkii itkettää ihan hirveest, mut en saanu itkuu tulee.. En yhtäkään kyyneltä, se ois auttanu oloo, mut ei.. Juteltiin siin Veeran kans hetki mut sit sen piti lähtee. Istuin yksin siinä sohvalla ja tuijotin tyhjyyteen. Jere tuli siihen ja juteltiin hetki. Sit Sammy heitti mua Tuomikosken capilla ja osu silmään.. Siin kohtaa se kipu sai mut itkemään. Vihdoin ne kyyneleet tuli!! Jere oli kuitenki just lähteny ja itkin siin yksin, kukaan ei onneks huomaa mun olemas oloo ikinä!! Sit Roosa tuli siihen ja itkin siin silleen et Roosa halas mua ja se autto, mul oli niin paljon parempi olo!! Kiitos rakas <3 :)

Roosan piti lähtee ja sillon Anna tuli sanoo siihen akvaariol et isko alkaa. Sammy ei kuitenkaa onneks jättäny mua yksin vaa oli siin mun kans kunnes pystysin menee iskoo. Siel oli jotenki ihan hirvee olla ku muut vaa nauro ja piti hirveet metelii, mut oisin ite halunnu olla jossain yksin itkemäs.. En kestäny siel ihan loppuun asti ja menin akvaariol. Kaiken ton ahdistuksen, itkun ja pahan olon jälkeen mul oli ihan mukava ilta.

Torstai oli viiminen päivä ennen lomaa ja se oli ihan mukava. Meil oli kuntotesti ja oon ylpee itestäni ku sain tuloksii parannettuu (sain ees tehtyy jotain toisin ku viimeks) Tänään oonki sit vaa "nauttinu lomasta" eli tehny jotain vitun klapeja kokopäivän. Mul on lihakset kipeet ja oon ihan kuollu.

Ainii olin joskus kauan sit fysioterapeutil ja se sano et mul on yliliikkuvat nivelet joten nyt selvis sit ees hiukan tä nivelten paskana oleminenki :) ihana vihdoin tietää mikä niis on!! Olipas pitkä selitys, mut toivottavast joku jakso lukee loppuun asti :) pitäis kai kirjottaa useemmin

Kävelen tunnelissa,
en tiedä minne se johtaa
minne päädyn
tiedän vain:
Selviän!!