Okei keskiviikko ei ollu viikon eka huono päivä.. Tiistain ku olin loukannu sormen ja kirjottaminen ei oikeen onnistunu ja ihmiset oli mul vaa silleen et yritä ees ni turhauduin tosi pahast ja lopult se johti tosi pahaan ahdistukseen mikä sit näkyy mun käsis.. En halunnu tehä sitä, mut silti mä tein.. Sainpahan itteni rauhottuu..
En oo pystyny kertoo kenellekkään et tein sen taas, mut nyt ainaki yks tietää.. Enkä haluu kuulla siit, en todellakaan!! Mä oon joo väittäny et kaikki on hyvin, oon väittäny et mä oon ilone, mut ei se aina kerro koko totuutta.. Mut mä en haluu puhuu, en muille kun yhelle ja sille en uskalla..
Viikon kamalin päivä oli kuitenki tänää.. Epäonnistuin kaikes mitä tein.. Ensi liikkatunnilla ope sano mulle et ei voi välttämät antaa mul päättötodistukseen numeroo (mä olen vittu ollut kaikilla tunneilla jossen oo ollu kipee ja oon tehny niin paljon ku nivelet on kestäny) mut ilmeisest mikään ei riitä.. No kestin sen viel mut sit mokasin fysiikan testis ja matikan koe meni perseelleen mikä tarkotti huutoi kotona.. No en pystyny enää enkun tunnil pidättää kyynelii vaa lähin sit vessaan.. Istuin ties kuin kauan siel itkemäs.. Oon niin pettyny itteeni.. Miks oon niin paska?? Miks mä ees oon olemas?? Ei must oo kuitenkaa mihinkään ja oon ihan turha..
Mikäkö mulla on?? En osaa vastata hyvin, mut ahdistaa, vituttaa ja haluun pois kaikest täst.. Joku vois ihanast auttaa mua pääsee eroon täst tunteest.. Tiiän kuitenki et oon ite ainut joka voi sen tehä ja tiiän et oon ainut joka voi auttaa mua itteeni.. Entä jossen jaksa?? Entä jos luovutan?? En mä kuitenkaan voi luovuttaa.. En anna itteni luovuttaa!!
Noni nyt tiiätte sit taas tänki.. En tiiä et miten jaksan kuunnella kaikkee sitä mitä ihmiset sanoo. "Miks et oo kertonu?" "Voi sua.." jne. en jaksa sitä joten kiltit te jotka tän luette älkää puhuko mulle asiast antakaa sen vaan olla, jooko??
 |
| mul ei riitä rohkeus ja en muutenkaa haluu puhuu.. Anteeks.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti