Sillon illalla kaikki meni pieleen.. En vaan jaksanu enää.. Halusin kuolla, halusin pois. Istuin vaan sängyllä ja annoin veren valua kädestäni, eihän sitä onneksi pimeässä näe.. Se tuntui niiin hyvältä. Kännykkä värisi siinä vieressä viestin merkkinä, en katsonut viestejä. Istuin vaan ja itkin. Itkin useita tunteja. Itkin. Lopulta avasin viestit. Muut juttelivat iloisesti keskusteluissaan, en vain pystynyt lukemaan mistä he puhuivat. Laitoin taijalle viestin: Auta mua.. En jaksa enää.. Taija vastasi saman tien ja auttoi jaksamaan, kertoi syitä elää, sai mut itkemään vielä pahemmin. En oo ikinä varmaan ollu niin kiitollinen siitä et mulla on noin ihania kavereita. En olis täällä ilman niitä.
En haluis mitään tällä hetkellä niin kovasti kun kuolemaa, mut mä taistelen itseeni vastaan, yritän jaksaa. En tiiä kuin kauan jaksan, mut yritän. En haluu valittaa, ei kukaan kuuntele ja jos kuuntelee niin ei ymmärrä.. Mä tiiän et tarviin apua, mut jotenki en oo vielläkää saanu aikaseks mennä sitä hakemaan..
Mun pääsiäis loma=tuska. Ainut kiva juttu koko lomassa on ollu et sammy oli meil yötä. Kummit oli meil tänää ja niitten seuras ahdistun aina jotenki tosi pahast.. Sit viimeyön sain tietää et yks poika tykkää musta, mäki tykkään siitä, mut tykkään toisestki ja se täs on kaikist pahint.. Tykkään siit toisest niin paljon enemmän.. Mitä mun pitäis tehä?? En itseasias tiiä.. Mul on jotenki niin hankala olo, mut kuitenki jotenki niin helpottunu olo.. En osaa kuvailla sitä sanoin, joten en ees yritä.
![]() |
oliski noin.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti