I failed..

Mul oli ihan kiva viikonloppu nuortenleirillä. Tai siis mul oli tosi kivaa lauantai-iltaan asti. Perjantain säädettiin kaikkee mahdollist ja lauantain tehtiin jotkut pienet leffat. Käytiin myös Veeran ja Veran kans lenkil ja saunas. Mä kävin uimaski.

Lauantain siin joskus illal mua alko ahdistaa ihan liikaa. Menin joo messuun, mut mä en pystyny olee siel loppuun asti vaan palasin omaan huoneeseen. Mua ahdisti ihan helvetisti.. Joku oli jättäny siihen lattial sakset askartelun jäljilt janii.. Mun ei pitäny tehä mitään ku tiistain on vapputanssit ja kädet ei sais näyttää tält, mut se on myöhäst jo.. Nomut siin se ilta sit meniki nukkues ku sain itteni rauhotettuu ni nukahdin siihen sängyl.

Onnistuin raahautuu rantaan hetkeks, mut en jaksanu olla siel kauaa. Ennen iltahartaut nukahdin siihen salin lattial oleval patjal ja nukuin hartauden yli. Hartauden jälkeen ku mut oli herätetty menin "kattoo leffaa" eli toisin sanoen nukkumaan siihen lattial.. Nomut siin nukuin ihan hyvin kokoyön ihanien ihmisten kans. Aamul ku Jere herätti mut siel ei ollu ketään muuta ku mä ja se ja se oli mulle tosi kultanen. Anto peiton ku olin jääs ja sit juteltiin siin kaikkee. Sunnuntai meni ihan hyvin leirilt lähtöön asti.. Siin meil oli halirinki, mikä on silleen ihan kiva, mut joka ikinen kerta ahdistun siin tosi kovin.. Täl kertaa aloin itkee ku halasin Vilhoo ku se ei tuu enää ens vuon nuortenleireil. Sit ku olin halannu viimist menin vaan istuu penkil ja tuijotin tyhjyyteen yrittäen saada happee.. Mia tuli siihen mun seuraks ja sai mut rauhottuu. Bussiin meneminen oli ihan hirveetä, ku siel oli niin paljon ihmisii ja tosi huono ilma. Onneks olo helpotti siin matkal takas saloo.

No kaikki oli ihan hyvin iltaan asti. Mitä nyt nukuin puol päivää ja yritin pitää itteni kasas. Illal kuitenkin jokin napsahti mun pääs ja ahdistuin tosi pahast. Mä halusin kuolla, mä meinasin tehdä sen, halusin tehdä sen.. Nomut tein sen virheen et lähetin viestin sellases ryhmäs mis Vera on hiukan liian aikasin ja se onnistu estää mua.. Haluun edelleenki pois täält, mut en viel, pitää olla viel varmempi.

Oon epäonnistunu jo kaks kertaa.. En jaksais vaan millään enää.. Mut pakko kai yrittää. Vaiks haluunki kuolla ni silti tiiän et täst olost voi päästä muutenki eroon, se on vaan raskaampaa.

Mä en todellakaan halunnu satuttaa teitä sillä viestillä..

Se rauha, tunne sisälläni. Tänne kuulun. Ikävöin ihmisiä joita minulla oli eläessäni, mutta täällä on parempi olla. En tunne kipua, en itseinhoa, en muuta kuin iloa. Olen vihdoin vapaa!! Tällaistä tunnetta en ole kokenut ennen, mutta se on ihana tunne. Kaikki on niin kaunista ja ihanaa. Tuntuu tosi kevyeltä. Kaikki taakat on nostettu pois harteiltani.

Näin taas unta. Se uni oli tosi ihana ja must tuntuu et se oli just sitä mitä mä haluun. Mä uskon et kuolema on kaunis. Kaunis ja rauhallinen. Se vie ihmiseltä kaikki kivut pois ja tuo helpotuksen. Mut ehkä, ehkä se ei oo totta. Haluun kuitenki uskoo niin.

Tänään  en menny kouluun. Osittain sen takii mitä illal ja yöl tapahtu, osittain helvetillisen mahakivun takii. Tiiän etten ois pystyny olee koulus. Oisin vaan ahdistunu tosi pahast. Munpiti lukee huomiseen enkunkokeeseen, mut se on hiukan jääny. Oon lähinnä nukkunu koko aamupäivän ja syömiseen meni useempi hetki ku en saanu mitään alas. Pitäis kai tänään käydä hakee mun takki akvaariolt ja sen jälkee mennä kuoroon jos noi päästää..

Ainii mä en muuten Nea haluu kuulla sanallakaan täst mitä oon kirjottanu tänne, enkä haluu kuunnella kysymyksii et onks kaikki okei. Kiitos. Enkä kyl haluu kuunnella sitä keneltäkään muultakaan et ei sen puoleen.. Mut ihansama

Spring how I love you

Jei!! Lumi on vihdoin lähteny!! :) on tullu käytyy lenkil pari kertaa ja kuntoiluinnostuski nousi heti ku kevät alko!! :D Täs ei oo oikeestaan mitään tapahtunu, oon vaa jostain syyst tosi onnellinen ja pirtee. Toki siis koulu stressaa jne. mut silti kaikki on oikeesti täl hetkellä hyvin.

Huomen pitäis mennä kattoo Sammyn balettiesityst ja sen jälkeen mun pitäis mennä nuortenleiril!! :) sitä oon oottanu!! :D

Tänään oli matikanvaltakunnallinen ja se oli mun mielestä tosi helppo, joten toivon hyvää numeroo :) jos saan siit ysil alkavan ni saan kuulemma lisää vapauksii joten isot panokset pelis :D

Ainii Robin kävi Salos ja oli kivaa nähä sitäki pitkäst aikaa, mut oisin halunnu myös et muut ois tullu.. Nomut ei voi mitää Robininki kans oli ihan kivaa :)

Eilen olin vuoden ekal tori jätskil ja tänään oli ekan kerran mekko pääl koulus :) eeeen yhtään oota kesää en ;P

Nyt meen siivoomaan ja pakkaamaan ni ehkä oon joskus valmis :D
Heeihei mussukat :*

Yeasterday..

"Mulla on kaikki hyvin :)" Juu niinhän mulla periaatteessa onkin, mut kuitenki kaikki menee taas alaspäin.. Itsetunto pohjamudis ja itsehillintä petti.. Olinhan mä täs melkeen kuukauden ilman mitään terävää.. Anteeks rakkaat joille lupasin etten tee niiin enää.. Siin tilantees en enää miettiny..

Okei ehkä selitän hiukan paremmin. Eilen olin akvaariol käytännös yksin tai silleen, mua ahdisti ihan hirveest, mut pystyin olee siin (käsien täriseminen oli loppujen lopuks aika vituttavaa) nomut ei se mitää sain tilanteen normalisoituu ja olo helpotti. Myöhemmin kuitenki pelivuoros kaverii alko ahdistaa ja sen takii se lopetti pelaamisen. No tottakai Vilho kysy silt et mitä pelii se haluis pelata. Tä mun kaveri ties varsin hyvin et pelkään lentopallos ihan helvetist ja en haluu pelata sitä, silti se valitsi lentopallon. No ei se mua niin haitannu, eniten ärsytti se et se oli hetkee aikasemmin ollu kyvytön pelaa ja nyt ku mä olin ihan paineis siel kentäl ni se pelas niinku ei mitään. Noo siin sit ku olin ensimmäisen (ja viimisen) kerran syöttäny alko ahdistaa liikaa ja menin pukkariin itkee. Sitku olin rauhottunu menin takas seuraa sitä pelii. Joku tietenki onnistu lyömään sen pallon ihan mun pään pääl ja laukasemaan paniikkikohtauksen...

..Pallo osuu seinään pääni päällä. Yht'äkkiä pakokauhu valtaa minut ja juoksen pois. Istun pukkarissa. En saa henkeä, en vaikka kuinka yritän rauhoittua. Sammy tulee pukkariin ja ihmettelee että mikä minulla on. En saa sanaa suustani, en saa henkeä. Hengitykseni rahisee ja vinkuu. Lopulta saan sanottua etten saa henkeä. Sammy vie minut pois pukkarista pitäen minua pystyssä, sillä raajani ovat tunnottomat. En tunne mitäään ja kävely ei oikein ota onnistuakseen. Onnistumme pääsemään rappusille istumaan jolloin jalkani pettävät alta. "kyllä mä selviän.." Patu tulee luoksemme ja kysyy että mikä on.. Kumpikaan meistä ei vastaa, mutta saan lopulta (en puhunut nopeasti..) pyydettyä Patua hakemaan vesilasin. Hän tuo lasin ja yritän pitää siitä kiinni. Tärisen holtittomasti. Onnistun juomaan kulauksen ja pyydän Sammyä hengittämään rauhallisesti niin että kuulen, jotta saan otettua hengitysrytmistä kiinni. Minun on kylmä, joten onnistun kavereideni avulla pääsemään takaisin pukkariin, jossa saan puettua hupparin päälleni. Oloni alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Saan jo melkein henkeä ja alan tuntea käsiäni. Jalkani ovat kuitenkin vieläkin tunnottomat. En jaksaisi millään kävellä, mutta kyytimme on saapunut ja on pakko lähteä. Ehkä, ehkä kotona on helpompaa.

Noin suurinpiirtein siinä kävi, en muista kaikkee, en oikeestaan ku pätkii sieltä täältä mutta silti.. Oliski helpottanu kotona.. Kuitenki iskä suuttu mulle ku en halunnu mennä nukkumaan ysiltä ja takavarikoi mun kännykän. Kuulemma tästä lähin iskä otta multa joka ilta kännykän ysiltä ja antaa sen takaisin aamulla. Syytti kavereitani siitä etten herää aamulla ajoissa ja pirteänä!! Ei ne voi sille mitään!! Mä ite vaan nukun huonosti ja sillä kuinka aikasin meen nukkumaan ei oikeesti oo mitään merkitystä et kuin aikasin saan itteni pakotettuu sängystä ylös.. Nomut toki jos hän kerran on sitä mieltä niin eihän mulla ole taaskaan mitään sanavaltaa herra kaikkitietävää vastaan.. Vituttaa!! Nomut kuitenki tänään en saa mennä akvaariolle, mun pitää ilmeisest peruu nuorten vaellukselle meno ja oon EHKÄ arestis.. (se ei oo viel kertonu et oonko..)

Nyt mun pitäis mennä kotiin "keskustelemaan" porukoitten kanssa, mikä toisin sanoen tarkottaa sitä et kaikki mitä mä sanon on väärin ja sitä et saan kuulla kuin paska ihminen oon. Loppujen lopukshan ne on ne muaki isommat virheet tehny vaatimal multa liikoja ja painostamal liikaa jne.

Jos joku nyt jakso mun pitkän vuodatuksen lukee ni hyvä, mut ilman kuvii tä on kyl aika perseest.. (koulunkone ei taaskaan anna lisää mitään kuvii..)

Ps. Voisitteko ihanat liittyä lukijoiks jos vaan voitte, ärsyttää nähä et tätä blogii on katottu monta kertaa, mut silti lukijoit on kaks. Kiitos jos jaksatte nähä sen vaivan :)

panik!!!!

oh god.. Sain just tietää et huomen mul on musalinjan pääsykoe ja eihän mul ookkaa ku kiire opetella joku laulu!! lopult päätysin siihen et laulan hetken tie on kevyt, mut nyt pitää vaan oppii se..

Eilen oltiin luokan kans kattoo pakko tanssia ja se oli ihan mahtavaa!! En oo ihan hetkee kokenu niin hyvää menoo!!

Sit meil oli iskoleiriki, siel oli ihan kivaa vaiks menin sinne myöhäs ja lähin etuajas.

Nyt ei ehi selittää enempää noist jutuist ku pitää harjotella ja tehä koko viimeviikon koulujutut joten heippa!! :)

i'm coming home..

ää eilinen oli niin mahtava en jaksa selittää kaikkee nyt koska on kiire mennä suihkuu ja pakata mut selitän sit ku oon takas suomes :) käytiin eilen vierailemas eduskuntatalol tai mikä sit ikinä onkaa (päivän tylsä osa) ja myöhemmin käytiin sit shoppailee ja loppuilta säädettiin kaikkee omaa :DD

loppuillan säädöt<3<3 heti ku oltiin syöty päivällinen lähettiin metrol ihan vaan jonnekki, kukaan meist ei tienny et minne ollaan menos :D sitku päästiin pääte pysäkil todettiin et siel on se joku kuuluisa sininen rakennus, älkääkä kysykö mikä en muista :) siel oltiin jonkin aikaa ja joskus 23 aikoihin palattiin hotellil. Tääl juoksenneltiin ihan sekasina ympäriinsä ja lopulta mentiin poikien huoneeseen nukkuu. Pelattiin totuutta ja tehtävää ja meil oli hauskaa. Ruotsalaiset tytöt ei oikeen osallistunu meiän säätöihin, mut norjalaisetki oli kivoi :)

täl hetkel en haluis kotiin, mut kuitenki haluisin.. Ärsyttää ku oon just alkanu tutustuu näihin ja nyt pitää lähtee :( mut onneks on facebook ja noi tammisaarelaiset tulee käymään saloonki et ne nähään ainaki viel joskus :) mut nyt meen suihkuun ja alan pakkaa

See ya soon <3

homesick..

okei mul ei oo elämää ku kirjotan tänne näin usein, mut mul on niin paljon asiaa!! ja kuitenki tiiän et ketään ei kiinnosta mitä tääl tapahtuu mut mulle on oikeestaan IHAN SAMA!! :D

Totesin just et en jostain syyst saa laitettuu tänne kuvii, mut yritän ratkoo tän ongelman viel tääl olles. Mut siis tos edellises postaukses tuli valitettuu kaikkee, no mul oli sillon tosi huono-olo. Heti sen jälkeen ku olin saanu julkastuu ton tekstin ni yks noist ruotsalaisist opettajist autto mua vaihtaa ryhmää ja sen jälkee kaikki oli tyytyväisii :)

Käytiin myös kattoo joku elokuva grön cykel tai joku vastaava. Se oli puhuttu kai arabiaks ja tekstitys ruotsiks joten osa meni aikalail ohi :D mut ehkä siks et aloin juttelee noille enemmän ni oon saanu vahvuut ja itseluottamust kielen kans joten ymmärsin suurimman osan siit leffast :D Oon ylpee ittestäni!! :P

Sanoin ihmisil et meen nukkuu, niin mun pitiki mut noi kuuntelee tääl jotain musiikkii ja en saa unta.. Valot päällä jne. Eikä mun taidot riitä siihen et sanoisin et valot pois ja hiljaa. Siis silleen nätist.. Mut ehkä käytän google kääntäjää ja meen nukkuu

tai sit en mul on niin hirvee ikävä kaikkii rakkait kaverei et en saa unta ku kyyneleet valuu silmist.. nomut kyl se täst :)

öitä rakkaat ihanat kultamussukat!! <3 ihan hirvee ikävä!!

I want to go home..

VITTU!!!! sanon minä, en jaksa tääl enää hetkeekää. Haluun kotiin koska tääl on ihan perseest olla!! Kaikilla muilla on sellaset ryhmät mis niitten on kiva tehä juttui koska ne ymmärtää toisiinsa ja niil on niissä ryhmissä kavereita, mut ei ku mulla on vittu tässä ryhmässä neljä jotka puhuu ruotsii!!

Okei ehkä selitän tarkemmin. Aamul oli ihan mukavaa ja kaikki meni ihan hyvin käytiin juttelee jonku poliitikon kans ja sen kans oli ihan hirveen vaikeet, mut selvisin siit ja rehtori selitti myöhemmin et mitä se puhu. Sit sen jälkeen saatiin vapaa-aikaa ja oltiin noitten tammisaarelaisten kans ja ne on just ihanii ja meil oli kivaa. Sit palattiin hotellil ja kaikki alkoki menee perseellee. Joudun pelaa jotain tälläst vitun pelii kahen ruotsalaisen ja kahen norjalaisen kans. Noi puhuu kaikki ruotsii ja muutenkaa kukaan niist ei oo mun kaveri vaiks kuin yritän ni ne on niin erilaisii ku mä.. No ei siin mitään mut oon niin helvetin kateellinen oonal ja veeral ku niil on molemmil niis ryhmis kavereit ja mun kaverei, mut mä ite homehdun tääl noitten kans..

Siin kohtaa ku kuulin et saan ryhmään viel yhen norjalaisen lisää enkä saanu yhtää tammisaarelaist ni meni hermo pahemman kerran.. Alko vituttaa niin paljon et aloin itkee ja vielki hankaluuksii pitää kyyneleet sisäl.. Haluun vaa kotiin!! Haluun kotiin niin kovin.. Mul on ikävä kaikkii ihmisii siel vaiks en oo ollu pois ku kaks päivää... Tulkaa joku kiltti hakee mut täält!!!

Ainii näin viimeyön unta mis kävelin tarkotuksel metron alle ja kukaan ei ees yrittäny pysäyttää mua. Täl hetkel tekis mieli tehä niinku siin unes, mut en tee kyl joskus alkaa taas olee kivaa

Olipas selkee selitys, mut en ajattele kovin selkeest täl hetkel joten ei mikää ihme... Kuvii en jaksa ettii joten anteeks

Jag är i Sverige nu :)

Jag är i Sverige nu. Min dag i här var kul och spännande. Jag träffade massor av nya människörna. Jag vacknade att fem och nu är jag jättetröt :D men jag måste stanna upp eftersom vi måste tänka frogår på någon politiker :D

okei en todellakaan tiiä menikö lähellekkään oikeen mut ei se mitää :D Päivä alko siis aikasin.. ehkä liianki.. Ensin mentiin jonku minibussin kanssa helsinkiin ja se oli tosi kiusallist ku ei saatu alotettuu keskusteluu noitten tammisaarelaisten kans. Nyt kuitenki ne on mun kavereita, kaikki vaan koska Ruotsiin laskeuduttua Oona sai suunsa auki ja alko puhuu niille ;D Tuun tammisaarelaisten kans paremmin toimeen ku kenenkään muun. Ne osaa jokainen hiukan suomee ja mä hiukan ruotsii joten ymmärretään toisiamme ihan hyvin :) (huom!! mä osaan HIUKAN ruotsii :D)

Aamu ei oikee sujunu ihan ilman ongelmii ;D ensi ei saatu meiän kamojen ruumaan laittoo maksettuu, sit oonan laukku hajos, mut onneks me lopult selvittii Tukholmaa :D syöminen oli ihan täyttä tuskaa koska mun kielitaito loppu keske.. Sit esiteltiin koulut ja kaikkee muuta tylsää ja en ymmärtäny paljoo paskaakaan mitä noi selitti (muut piti ruotsiks.. ja norjalaisten ruotsi on ihan perseestä!!) Siin sit turhauduin aika paljo ja olin jo ihan itku silmäs silleen et haluun pois. Onneks se meni ohi, sillä mul on ollu oikeesti tosi mukavaa ja näihin ihmisiin on ollu tosi kiva tutustuu.

Ainii melkein unohdin!! Matkustin tänään ekaa kertaa metrolla!!! :D Enkä ees panikoinu lentokonees kovin pahast!! :D ehkä mä opin matkustaa sellasel useemminki. Mut nyt meen miettii noitten mun ihanien huonekavereiden (jotka ei puhu mitää.. Miks oonal ja veeral on ne kivat??) kans jotain kysymyksii jollekkin poliitikol huomiseks. Älkääkä kysykö kenelle, en todellakaan tiiä :DD

Hyvää yötä rakkaat mussukkani!! :* ikävä jo :(

I fall a sleep and dream of sun

Oon niin väsyny. En pysy ees kunnolla hereillä, mut ei voi mitään, pakko pysyy!! huomen pitäis lähtee ruotsiin :) aamul lähtö moision pihalt joskus kuuden aikoihin et jei, aikanen herätys.. nomut kivaa siit matkast ihan varmast tulee :D viimehetken stressi vaan alkaa painaa päälle. Nytki pitäis olla pakkaamas mut jotenki vaan oon jumittunu koneelle.

Viikonloppuna oli mun pikkusten eka yöretki ja onneks pahimmilt koti-ikävä tapauksilt selvittii :) oli tosi kivaa, mut sen seurauksena nukuin eilen sellaset kahen ja puolen tunnin päikkärit :D oon ollu tosi väsyny siit asti, joten toivottavast piristyn ennen huomist. Ainii ääni päätti TAAS lähtee omille seikkailuilleen.. Lauantaist sunnuntaihin olin käytännös kokonaan äänetön, mut tänään se on ollu aika paljon takas. Pelkään et mult lähtee ääni kesken ton matkan, mut ainakin on hetken hiljast :D

 

Lauantain sain sit jonki laisen paniikkikohtauksen ja jouduin lähtee ohjelmast kesken kaiken.. Onneks muut johtajat ymmärs ja pysty jatkaa siit mihin olin jääny, mut jotenki vituttaa ku jouduin jättää niitten niskoille mun tekemisii.. Ehkä mä kestän seuraaval kerral, yritän olla normaali vaiks en saakkaa henkee. Ei niitten pikkusten tartte mun ongelmist kärsii. Stressi on viime aikoina vaan lisänny muun kohtauksii, mut silti oon muuten onnellinen, ainaki melkein.

Mun pää räjähtää ihan just kaikkien asioitten takii, en vaa jaksa kaikkee, mut pakko, joten nyt otan itteeni niskasta kiinni ja hoidan kaikki asiat kuntoon kerta heitolla, menee siihen sit kuin kauan tahansa!!

Kävelen. En tunne pelkoa, en ahdistusta.

Tunnen iloa, helpotusta.

Nauran. Tanssin. Laulan.

Kaipaan sinua, silti olen onnellinen.

En ole ennen tuntenut oloani näin kevyeksi.

Ehkä, ehkä tämä kaikki kestää.

Mitä tämä on?

Helpotus?

Apu?

Paraneminen?

Tämä on unta, tiedän sen.

Silti oloni on keveä, rauhallinen.

Auringon paiste, lämpö, rauha

Kaikki on vihdoin hyvin.

 

 

Sain just kuulla et iskä joutu sairaalaan.. Pelottaa.. Mut toivon et kaikki päätyy parhain päin. Iskä on vahva ja selvii varmasti, sen on pakko tai mä romahdan!!

Nyt meen pakkaamaan niin oon ehkä huomen valmis lähtee, ehkä.



Katotaan vaa ni itken silmät päästäni tuol ku tulee niin hirvee ikävä kaikkii mun rakkait täällä. Onneks mul on ees Veera siel mun mukana <3



I can see everything clearly now :)

Oon jotenki osittain niin helpottunu, osittain viel ihan sekasin. Mut tä solmu minkä oon onnistunu (taas vaihteeks) luomaa ni on vihdoin aukeemas ees hiukan. Sain eilen juteltuu Jeren kans hiukan kaiken laist ja se oli jotenki tosi ihanaa ja oloo parantavaa. Jere sai mut tajuumaan et tartten apuu ja et mun on parempi huolehtii itteni ennen kuntoo, ennen ku rupeen selvittelee muitten ongelmii. Toki kuuntelen ja autan kavereit, jos ne tarttee apua, tottakai!! mut teen sen niis rajois ku ite pystyn. "parempi ensin järjestää oma sekasin oleva pakka ja sit vast auttaa toist" tavallaan Jere oli oikees ku se sano mulle noin, mut en oo kuitenkaa niin itsekäs et jättäisin muut huomiotta. Muut on aina etusijal, mä tuun vasta kaukana perässä tärkeys järjestykses.

Sen solmun avaaminen onnistuu ehkä pikkuhiljaa täs päivien aikana, nyt tiiän mitä sanon Jerelle ja tiiän etten tykkää Jessestä tarpeeks et meist vois tulla jotain. Olis oikeestaan väärin olla toisen kans sillon ku on näinki ihastunu toisee..   Nomut tänää juttelen molempien noitten kans ja ehkä, EHKÄ  saan asiat vihdoin selkiimään.

Ainii Jere käski mun miettii aina niit hyvii asioi päiväst ja oon miettiny niit oikeest tosi paljon. Eilisest mun oli aika helppo lopult keksii niit, mut täst päiväst on ollu viel helpompi :)

Mutmut meen nyt täst ku hipsin pikkuhiljaa akvaariolle päin, toivoen et siel ois joku :D

Ps. Koulun kone on perseest ja jostain syyst en saa tähän mitään kuvii et jei..

dear friend

Mitä mä voin sanoo?? Mitä mä voin kertoo?? En oikeesti tiiä mitä voin enää kirjotta tänne.. aina onnistun loukkaa jotain.. Toki onhan se ihan ymmärrettävää ku oon niin paska ihminen, mut silti mun pitäis hiukan varoo.. Lauantaina sanoin kaverille aika pahasti sen syömisistä. Se ei vaan tunnu tajuuvan et ihmisen on pakko syödä elääksee.. Eikä se ees tajuu mikä sen ongelma on.. Se et jättää syömisen väliin monelt päivält ei oo normaalii.. "Syön ihan normaalisti" niin varmaa valehtelet sekä mulle että ittelles. En jaksa enää valittaa sille, mut en myöskää haluu kattoo ku se kuihtuu pois.. "en mä mihinkää kuihdu, syön normaalisti ja mitä pahaa siinä on et liikun enemmän?" No ei siinä liikkumisessa oiskaan mitään ongelmaa jos muistais syödä, mut tiistainaki se jätti syömättä ja tuli pelivuoroon.. En oikeesti enää tiiä mitä mun pitäis tehä..

Sillon illalla kaikki meni pieleen.. En vaan jaksanu enää.. Halusin kuolla, halusin pois. Istuin vaan sängyllä ja annoin veren valua kädestäni, eihän sitä onneksi pimeässä näe.. Se tuntui niiin hyvältä. Kännykkä värisi siinä vieressä viestin merkkinä, en katsonut viestejä. Istuin vaan ja itkin. Itkin useita tunteja. Itkin. Lopulta avasin viestit. Muut juttelivat iloisesti keskusteluissaan, en vain pystynyt lukemaan mistä he puhuivat. Laitoin taijalle viestin: Auta mua.. En jaksa enää.. Taija vastasi saman tien ja auttoi jaksamaan, kertoi syitä elää, sai mut itkemään vielä pahemmin. En oo ikinä varmaan ollu niin kiitollinen siitä et mulla on noin ihania kavereita. En olis täällä ilman niitä.

En haluis mitään tällä hetkellä niin kovasti kun kuolemaa, mut mä taistelen itseeni vastaan, yritän jaksaa. En tiiä kuin kauan jaksan, mut yritän. En haluu valittaa, ei kukaan kuuntele ja jos kuuntelee niin ei ymmärrä.. Mä tiiän et tarviin apua, mut jotenki en oo vielläkää saanu aikaseks mennä sitä hakemaan..

Mun pääsiäis loma=tuska. Ainut kiva juttu koko lomassa on ollu et sammy oli meil yötä. Kummit oli meil tänää ja niitten seuras ahdistun aina jotenki tosi pahast.. Sit viimeyön sain tietää et yks poika tykkää musta, mäki tykkään siitä, mut tykkään toisestki ja se täs on kaikist pahint.. Tykkään siit toisest niin paljon enemmän.. Mitä mun pitäis tehä?? En itseasias tiiä.. Mul on jotenki niin hankala olo, mut kuitenki jotenki niin helpottunu olo.. En osaa kuvailla sitä sanoin, joten en ees yritä.

oliski noin..

Oon ihan sekasin.. Pelkään et mitä tahansa teen satutan jotain.. Nomut ehkä, ehkä.. tä kaikki selvii.. toivottavast..